Jump to content

Ikilivoniya

Kubijyanye na Wikipedia
Ikarita y’Abalivoniya (1200)

Ikilivoniya (izina mu kilivoniya : līvõ kēļ ) ni ururimi rwa Lativiya. Itegekongenga ISO 639-3 liv .



Alfabeti y’ikilivoniya

[hindura | hindura inkomoko]

Ikilivoniya kigizwe n’inyuguti 38 : a ā ä ǟ b d ḑ e ē f g h i ī j k l ļ m n ņ o ȯ ȱ õ ȭ p r ŗ s š t ţ u ū v z ž

inyajwi 15  : a ā ä ǟ e ē i ī o ȯ ȱ õ ȭ u ū
indagi 23 : b d ḑ f g h j k l ļ m n ņ p r ŗ s š t ţ v z ž
A Ā Ä Ǟ B (C) D E Ē F G H I Ī J K L Ļ M N Ņ O Ȯ Ȱ (Ö) (Ȫ) Õ Ȭ P (Q) R Ŗ S Š T Ț U Ū V (W) (X) (Y) Z Ž
a ā ä ǟ b (c) d e ē f g h i ī j k l ļ m n ņ o ȯ ȱ (ö) (ȫ) õ ȭ p (q) r ŗ s š t ţ u ū v (w) (x) (y) z ž

umugereka – ubuke

[hindura | hindura inkomoko]
  • - (...)d :
    • sīlmasīlmad ijisho – amaso
    • kūorakūorad ugutwi – amatwi
    • jālgajālgad ukuguru – amaguru
  • idakurikiza
    • āmbazambõd iryinyo – amenyo
    • läpšlapst umwana – abwana
    • kežkädūd ukuboko – amaboko

Amagambo n'interuro mu kilivoniya

[hindura | hindura inkomoko]
Ibendera ry’Abalivoniya
  • Min nim ja līekõnim um ... – Nitwa ...
  • Tēriņtš! – Muraho!
  • Jõvā ūomõg! / Jõvvõ ūomõgt! – Mwaramutse
  • Jõvā pǟva! / Jõvvõ päuvõ! – Mwiriwe
  • Kui sinnõn (täddõn) lǟb? – Amakuru?
  • Tienū! – Murakoze
  • Minnõn lǟb jõvist. – Ni meza
  • Īe tēriņtš! / Īegid tēriņtš! – Mwirirwe meza cyangwa Muramuke
  • – Yego
  • ? – Oya
  • pǟva – umunsi
  • pǟvad – iminsi
  • ežžõmpǟva – ku wa mbere
  • tuoiznapǟva – ku wa kabiri
  • kuolmõndpǟva – ku wa gatatu
  • neļļõndpǟva – ku wa kane
  • brēḑig – ku wa gatanu
  • pūolpǟva – ku wa gatandatu
  • pivāpǟva – ku cyumweru
  • – ukwezi
  • kūd – amezi
  • janvār (ūdāigast kū) – Mutarama
  • februar (kīņćõļkū) – Gashyantare
  • märts (kievādkū) – Werurwe
  • april (kõļimkū) – Mata
  • maij (lēćkū) – Gicurasi
  • jūnij (jõņpǟva kū) – Kamena
  • jūlij (ainakū) – Nyakanga
  • ougust (vīļakū) – Kanama
  • septembõr (sigžkū) – Nzeri
  • oktōbõr (vīmkū) – Ukwakira
  • novembõr (kīlmakū) – Ugushyingo
  • detsembõr – Ukuboza
  • ikš – rimwe
  • kakš – kabiri
  • kuolm – gatatu
  • nēļa – kane
  • vīž – gatanu
  • kūž – gatandatu
  • seis – karindwi
  • kōdõks – umunani
  • īdõks – icyenda
  • kim – icumi
Līvõkēļ pigātagā um kaddõn jarā. 20. sadāāigast ežmis pūolsõ līvõkēļ vel vȯļ Kurāmō līvõd rāndalist rõk kēļ. Līvõkēļ sai opātõt ka rānda skūolši. 20. sadāāigast tuoiz pūols līvõkīel kȭlbatimi um īend piškimizõks. Kōd mōīlma suoddõ ja okupātsij rezultātõs līvõd kilād vȯļtõ īenõd tijād. Līvõkīeldõ rõkāndijist jelīstõ kui ikšlimist mingižis kūožis Leţmōs ja uļļis mōs. Seļļist līvõ aimõd, kus vanbist mūoštabõd jemākīeldõ ja siedā opātõbõd eņtš lapstõn, jembit iz ūo. Mäd āigas entš tīe jeddõpēḑõn tīeb organizātsij "Līvõd īt" ja administratīv teritoriāli lūotimi "Līvõd rānda". Ne pilõbõd iļ līvlist ja iļ nänt tagāntuļļijist, kis tīedõbõd eņtš suggimizõ, no jemākīeldõ jembit äb mūoštabõd. Leţmōs āt mingist 200 seļļist rovštõ. Līvokīels lōlabõd kuolm loul ansamblõd: "Līvlist", "Kāndla" ja "Vīm"; mingizkõrd līvõ lōlõd kilāndõbõd folklor kuop "Skandinieki" ka. Loul võib kīeldõ praţţõ jo kōgiņ kui jegāpǟvaļi jel. Um nǟdõb, ku 21. sadāāigast īrgandõksõs äb lītõ jembit kui kim rištīngtõ, kīen līvõkēļ um sindikēļ. Lībõd ka seļļist rovst, kis līvõkīeldõ lībõd oppõnõd kui vȭrõz kīeldõ. Līvõkēļ siz līb tieudmīed pierāst. Se piški rõksõnārōntõz tōb äbţõ amādõn arū sōdõ iļ līvõkīel rõk, sõnāvīļa ja gramātik. Ieva Ernštreite um tīend rõksõnā rōntõz engliškīel jaggõ. [1]
  1. Valda Šuvcāne na Ieva Ernštreite (1999), Leţkīel-līvõkīel-engliškīel rõksõnārōntõz